Avautumisia

Mulla on jo pari viikkoa ollut iha järjetön vitutus, en edes osittain tiedä miksi. Jotenkin tuntuu että kaikki paska valahtaa samaan aikaan niskaan ja vaikkei sitä paskaa edes sillä sekunnilla oiskaan, niin silti kaikki masentaa ja mikään ei kiinnosta. Oon myös ihan järjettömän huolissani mun parhaasta ystävästä, jolla on ollut nyt pidempään kaikenlaisia terveyshuolia, nyt niitä onneks sentään tutkitaan ja otetaan vakavasti kaikki ne oireet, kumpa vaan saatais selville mikä on, niin vois asian eteen jotain tehdäkin. Mieliala kun on niin kumma juttu, ettei sitä noin vaan muuteta, vaikka kuinka haluais. Ja lisää vuodatusta on tulossa...Mua ottaa päähän ihmiset jotka sanovat välittävänsä, mutta teoissa se ei mitenkään näy ja kun menet ja sanot asiasta, niin rakentavaa keskustelua asiasta ei saada aikaiseksi, otetaan vaan nokkiinsa ja annetaan olla. Mä en vaan oo semmonen ihminen enää joka antais asioiden olla, vaan haluan selvittää ne ja jos mulla on jotain sanottavaa, niin mähän sen sanon, jos sitä ei kestä, ei tarvii olla tekemisissä ja aika hyvin oon onnistunut näitä ihmisiä elämästäni karistamaan. Nykyään aika kärkkäästikin saatan sanoa asioista mitkä mua ärsyttää ja kun kaikki on aina pitänyt mua semmosena "roskakorina", jolle voi ladella mitä vaan ja että kyllä mä kestän, niin monikaan ei oo tajunnut, että tässä vuosien varrella oon muuttunut ihmisenä, niin että en todellakaan sulata kaikkea ja anna vaan olla. Ennen tein niin, koska sillä tavalla pääsi helpoimmalla. Oon vaan huomannut et tolla tavalla saan pääni todellakin hajotettua, kun annan kaikkien asioiden kasaantua. Siitä ei seuraa muuta kun kerta heitolla kunnon räjähdys ja siinähän sit esineet ja huonekalut lentelee. Ehkä tässä kaipais jotain piristystä tähän paskaan arkeen. Onneks yks frendi on ollu meillä parina päivänä pelailemassa ja hengailemassa, niin on saanu purkaa omaa pahaa oloa myös muille kun omalle puolisolle. Sen verran myös oon saanu kumminkin aikaseks, että käyn nyt säännöllisesti fysioterapiassa kuntouttamassa selkääni (joka muuten on ihan romuna) ja psykologilla juttelemassa näistä kummituksista päässäni.
Ens viikonloppuna on onneks kaks peliä, mitkä mennään kuvaamaan, sentään jotain positiivista tähänkin viikkoon.