Tuo
pieni karvainen pikkuperkele vei sydämeni 27.12.2012, jolloin se
muutti uuteen kotiinsa, meille!
Oikeastaan
alunperin tämä koiranhankinta tapahtui niin, että olimme puolisoni
kanssa keskustelleet, että voisimme ehkä jossain vaiheessa ottaa
koiran ja pääsimme keskustelussa niinkin pitkälle, että rupesimme
miettimään rotua.
Se
oli selvää, että isoa koiraa emme halunneet, koska mielestäni
isot koirat eivät kuulu kaupunkiin (tämä on vain mun mielipide),
emmekä pystyisi tarjoamaan isolle koiralle sellaisia puitteita kuin se mielestäni tarvitsisi. Jostain kumman syystä
päädyimme Kääpiöpinseriin, joka nimenomaan tarvitsee paljon
aktiviteettejä, mutta päivääkään ei olla kaduttu...Tai noh..ehkä
kerran :D
Ja sekin kerta taisi olla tämä yllätys -.- |
Niin kuin jo rotumääritelmästä selviää, Kääpiöpinseri on eloisa, temperamentinen, hellyydenkipeä ja varsin itsepäinen. Ja kyllä, kyllä kuulostaa tutulta. Kaikesta tuosta itsepäisyydestä huolimatta mikään ei oo niin mahtavaa, kun huomata että saa koiran toimimaan niin kuin itse haluaa. Välillä musta tuntuu, että Kingi on enemmän kuin koira ja niinhän se oikeastaan on, se on mun paras ystäväni.
Kingi on opettanut mulle ihan älyttömästi koiran koulutuksesta, vaikka vaiheessahan tässä vielä noiden piskien kanssa ollaan ja aina voi oppia paremmaksi kasvattajaksi/kouluttajaksi.