Syynä varmaan se, että tuo Chihu rotuna on sellainen, että onhan se sulonen ja pieni ”koristekoira”, mutta ei se välttämättä sitä takaa että se koulutus tapahtuisi sormia napsauttamalla. Ja musta tuntuu että Ransua ei vain yksinkertaisesti olla jaksettu kouluttaa, vaikka se on just sellanen luonteeltaan, että haluaa miellyttää ihmistä.
Mutta niin kuin Chihuahuan rotumääritelmästäkin selviää, sen käyttäytymisen ja luonteen kuuluisi olla nopealiikkeinen, valpas, eloisa ja hyvin rohkea. Kaikki nämä piirteet Ransulta juuri puuttui, kun se muutti meille. Ransu ei myöskään leikkinyt, en tiedä osasiko se edes. Se pelkäsi jokaikistä rasahdusta ja uusien ihmisien luo se ei edes kuvitellut menevänsä.
Ransun luonne on muuttunut ihan älyttömästi. Ennen se pelkäsi jokaikistä vierasta ihmistä, joka meille tuli ja meni nurkan taakse piiloon häntä koipien välissä. Nykyään Ransu saattaa mennä omatoimisesti moikkaamaan vieraita ja välillä jopa antaa silittää. Kingi on opettanut Ransulle kaiken maailman veto- ja hakuleikit ja kokoajan sais olla narua kiskomassa jos se olisi Ransusta on kiinni :)
On niin ihana nähdä miten tuo piski on kehittynyt meillä asuessaan.
Ja mammojen lellikkihän se on, ei muuta tekis ku olis mammojen hellässä huomassa<3
Minu iihana poika <3 Oon niin in lööv Ransuun vaikken juurikaan oo kovin eläinrakas ihminen. Jos joskus haluaisin hommata lemmikin varastaisin Ransuan teiltä :D <3
VastaaPoistaRansu on niin ihmisrakas, kuhan se vaan luottaa ihmiseen <3 Ransusta tulee vähän Rasmus mieleen, niin rauhallinen, ihmisläheinen ja tottelevainen. Ja se on niin ihana, ku eihän se mitään osannu tai tajunnu ku tuli meille, mutta Suvi on reenannu sen kanssa hirmu paljon. Nyt sujuu istuminen täydellisesti ja maahankin se jo suostuu useimmiten mennä :)
Poista